Täydennyskoulutusmatka Reykjavikiin 24.-27.9.2026

Luonnonvoimia Islannissa

Syksyn täydennyskoulutusmatka suuntautui tänä vuonna Islantiin. Yhdistyksen 26-henkistä ryhmää johtivat puheenjohtaja Juha Hakola ja toiminnanjohtaja Markku Jämsä.

Jo lähestyessämme Keflavikin lentoasemaa Islannin luonnonvoimat ilmoittivat olemassaolostaan. Pilvien alta avautuva Atlantti näytti suurine aaltoineen ja valkoisine vaahtopäineen myrskyiseltä. Terminaalin ulkopuolella vettä tuli lähes vaakasuoraan ja matkalaukut meinasivat karata tuulen mukana. 

Lentoasemalta suuntasimme bussilla 25 kilometrin päähän Grindavíkin kaupunkiin, jossa alueen apulaispoliisipäällikkö kertoi vuonna 2021 alkaneesta maanjäristysten ja tulivuorenpurkausten sarjasta. Tilanne voimistui vuonna 2023, jolloin kaupungin kaikki noin 3 200 asukasta evakuoitiin.

Keskusteluissa poliisi oli realistinen. Kun seuraava tulivuoren purkaus tulee…

Grindavíkin suurimmaksi ongelmaksi muodostui maan halkeilu. Tämä näkyi esimerkiksi jalkapallohallissa, jossa keskelle kenttää oli revennyt metrin levyinen syvä railo. Laavavirta puolestaan uhkasi tärkeää kaukolämpöä ja sähköä tuottavaa voimalaitosta kuuluisan Blue Lagoon -kylpylän tuntumassa. Sekä voimalaitos että kylpylä pystyttiin pelastamaan ohjaamalla laavaa nopeasti rakennettujen maavallien avulla.

Kriisitilanteessa yhteiskunnan toimijat yhdistivät voimansa, ja yksityisiltä yrittäjiltä saatiin konekalustoa ja henkilöstöä vallien rakentamiseen sekä sähkö- ja putkilinjojen korjaamiseen. Tällä hetkellä tilanne Grindavíkissa on rauhoittunut, mutta vain noin 800 asukasta on palannut kaupunkiin.

Seuraavana aamuna vierailimme pääpoliisiasemalla, jossa keskustelunaiheita olivat varautuminen, poliisin johtovastuu sekä pelastustoimen, rannikkovartioston ja erityisesti vapaaehtoisten merkitys kriisitilanteissa. Ryhmäämme tervehti Islannin toukokuussa valittu poliisiylijohtaja Halla Bergþóra Björnsdóttir.

Islannin ja Reykjavikin poliisijohto paikalla

Poliisivierailun jälkeen tutustuimme Islannin rannikkovartioston toimintaan ja kalustoon sen tukikohdassa. Samalla saimme kunnian onnitella rannikkovartioston tukikohdan komentajaa organisaation 100-vuotisjuhlapäivänä. Rannikkovartiosto hoitaa meripelastustehtäviä ja laajan merialueen valvontaa kahden aluksen, kolmen helikopterin ja yhden lentokoneen voimin. Myös meripelastuksessa vapaaehtoisilla on tärkeä osuus. Oli kiinnostavaa kuulla, että Islannin vaativiin meriolosuhteisiin sopivia uusia meripelastusaluksia on hankittu Suomesta.

Rannikkovartioston tehtäviin kuuluu myös Naton toimintaedellytysten ylläpitäminen Islannissa ja siihen liittyvä kansainvälinen yhteistyö. Islannilla ei ole omaa armeijaa, vaan maa tukeutuu puolustuksessaan Natoon ja Yhdysvaltojen kanssa tehtyyn kahdenväliseen puolustussopimukseen. Islanti on yksi Naton perustajajäsenistä. Suomi on osallistunut Islannin ilmavalvontaan hävittäjillään, mikä on jäänyt islantilaisten mieleen positiivisesti.

Muisto rannikkovartioston seinälle muumimukien viereen. Jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla oli oma nimikko muumimuki.

Iltapäivällä vierailimme Suomen suurlähettilään residenssissä. Suurlähettiläs Ville Cantell piti laajan ja asiantuntevan ajankohtaiskatsauksen Islannin tilanteesta. Esillä olivat talous ja elinkeinot, maan politiikka, pohjoismainen yhteistyö sekä Islannin suhde Euroopan unioniin. Islannin EU-jäsenyydestä käydään edelleen keskustelua, mutta viimeisimmässä äänestyksessä päätettiin, ettei jäsenyysneuvotteluja jatketa.

Yhdistyksen kilven luovutus suurlähettiläälle

Illalla yhdistyksen yhteinen illallinen järjestettiin näyttävässä Harpa-musiikkitalossa. Ikkunapöydistä avautui näkymä merelle ja satamaan, jossa oli juhlan kunniaksi molemmat Islannin rannikkovartioston alukset. Illalliselle osallistuivat kutsuvieraina suurlähettiläs Cantell puolisoineen sekä Reykjavíkin poliisipäällikkö ja apulaispoliisipäällikkö.

Näkymä illallispöydästä

Neljän päivän matkaan jäi sopivasti myös vapaa-aikaa. Ryhmäläiset tutustuivat museoihin, kylpylöihin ja näyttäviin multimediaesityksiin, joissa esiteltiin Islannin ainutlaatuista luontoa. Yksi kolmikko uskaltautui jopa kuusiasteiseen Atlantin veteen.

Iltoja vietettiin vaihtuvissa kokoonpanoissa eri puolilla Reykjavíkia. Yhteinen matka on erinomainen tapa tutustua toisiin yhdistyksen jäseniin. Kuppiloissa vahvistui suurlähettiläs Cantellin viesti siitä, että islantilaiset suhtautuvat Suomeen ja suomalaisiin lämpimästi. Moni paikallinen osasi suomenkielisiä sanoja – osa kauniita, osa vähemmän kauniita. Ehkä parhaiten mieleen jäi kuitenkin erään islantilaisen tokaisu: "Suomi on uusi maailmanmestari!"

Karua ja kaunista maisemaa

Matka tarjosi hienon yhdistelmän turvallisuus- ja varautumisaiheista täydennyskoulutusta, ajankohtaista tietoa sekä mahdollisuuden tutustua maahan, jossa luonnonvoimat ovat jatkuvasti läsnä. Pienessäkin maassa voidaan saada paljon aikaan, kun viranomaiset, vapaaehtoiset, elinkeinoelämä ja kansalaiset toimivat yhdessä.

Teksti: Hallituksen jäsen Kai Valonen